Theravāda Vinaya Mahāvibhaṅga
id: pli-tv-bu-vb-pc9 VRI: vol 88 สยามรัฐ: vol 2 68 segments
Theravāda Vinaya Mahāvibhaṅga Pācittiyakaṇḍa Musāvādavagga 9. Duṭṭhullārocanasikkhāpada
Tena samayena buddho bhagavā sāvatthiyaṁ viharati jetavane anāthapiṇḍikassa ārāme. sya:2.225 Tena kho pana samayena āyasmā upanando sakyaputto chabbaggiyehi bhikkhūhi saddhiṁ bhaṇḍanakato hoti. So sañcetanikaṁ sukkavissaṭṭhiṁ āpattiṁ āpajjitvā saṅghaṁ tassā āpattiyā parivāsaṁ yāci. Tassa saṅgho tassā āpattiyā parivāsaṁ adāsi. Tena kho pana samayena sāvatthiyaṁ aññatarassa pūgassa saṅghabhattaṁ hoti. So parivasanto bhattagge āsanapariyante nisīdi. Chabbaggiyā bhikkhū te upāsake etadavocuṁ— “eso, āvuso, āyasmā upanando sakyaputto tumhākaṁ sambhāvito kulūpako; yeneva hatthena saddhādeyyaṁ bhuñjati teneva hatthena upakkamitvā asuciṁ mocesi. So sañcetanikaṁ sukkavissaṭṭhiṁ āpattiṁ āpajjitvā saṅghaṁ tassā āpattiyā parivāsaṁ yāci. Tassa saṅgho tassā āpattiyā parivāsaṁ adāsi. So parivasanto āsanapariyante nisinno”ti. Ye te bhikkhū appicchā …pe… te ujjhāyanti khiyyanti vipācenti— sya:2.226 “kathañhi nāma chabbaggiyā bhikkhū bhikkhussa duṭṭhullaṁ āpattiṁ anupasampannassa ārocessantī”ti …pe… “saccaṁ kira tumhe, bhikkhave, bhikkhussa duṭṭhullaṁ āpattiṁ anupasampannassa ārocethā”ti? “Saccaṁ, bhagavā”ti. Vigarahi buddho bhagavā …pe… kathañhi nāma tumhe, moghapurisā, bhikkhussa duṭṭhullaṁ āpattiṁ anupasampannassa ārocessatha. Netaṁ, moghapurisā, appasannānaṁ vā pasādāya …pe… evañca pana, bhikkhave, imaṁ sikkhāpadaṁ uddiseyyātha— “Yo pana bhikkhu bhikkhussa duṭṭhullaṁ āpattiṁ anupasampannassa āroceyya, aññatra bhikkhusammutiyā, pācittiyan”ti.
Yo panāti yo yādiso …pe… bhikkhūti …pe… ayaṁ imasmiṁ atthe adhippeto bhikkhūti. Bhikkhussāti aññassa bhikkhussa. Duṭṭhullā nāma āpatti— vri:88.48 cattāri ca pārājikāni, terasa ca saṅghādisesā. Anupasampanno nāma bhikkhuñca bhikkhuniñca ṭhapetvā avaseso anupasampanno nāma. Āroceyyāti āroceyya itthiyā vā purisassa vā gahaṭṭhassa vā pabbajitassa vā. Aññatra bhikkhusammutiyāti ṭhapetvā bhikkhusammutiṁ. Atthi bhikkhusammuti āpattipariyantā, na kulapariyantā. Atthi bhikkhusammuti kulapariyantā, na āpattipariyantā, atthi bhikkhusammuti āpattipariyantā ca kulapariyantā ca, atthi bhikkhusammuti neva āpattipariyantā na kulapariyantā. Āpattipariyantā nāma āpattiyo pariggahitāyo honti— “ettakāhi āpattīhi ārocetabbo”ti. Kulapariyantā nāma sya:2.227 kulāni pariggahitāni honti— “ettakesu kulesu ārocetabbo”ti. Āpattipariyantā ca kulapariyantā ca nāma āpattiyo ca pariggahitāyo honti, kulāni ca pariggahitāni honti— “ettakāhi āpattīhi ettakesu kulesu ārocetabbo”ti. Neva āpattipariyantā na kulapariyantā nāma āpattiyo ca apariggahitāyo honti, kulāni ca apariggahitāni honti— “ettakāhi āpattīhi ettakesu kulesu ārocetabbo”ti. Āpattipariyante yā āpattiyo pariggahitāyo honti, tā āpattiyo ṭhapetvā aññāhi āpattīhi āroceti, āpatti pācittiyassa. Kulapariyante yāni kulāni pariggahitāni honti, tāni kulāni ṭhapetvā aññesu kulesu āroceti, āpatti pācittiyassa. Āpattipariyante ca kulapariyante ca yā āpattiyo pariggahitāyo honti, tā āpattiyo ṭhapetvā yāni kulāni pariggahitāni honti, tāni kulāni ṭhapetvā aññāhi āpattīhi aññesu kulesu āroceti, āpatti pācittiyassa. vri:88.49 Neva āpattipariyante na kulapariyante, anāpatti. Duṭṭhullāya āpattiyā duṭṭhullāpattisaññī anupasampannassa āroceti, aññatra bhikkhusammutiyā, āpatti pācittiyassa. Duṭṭhullāya āpattiyā vematiko anupasampannassa āroceti, aññatra bhikkhusammutiyā, āpatti pācittiyassa. Duṭṭhullāya āpattiyā aduṭṭhullāpattisaññī anupasampannassa āroceti, aññatra bhikkhusammutiyā, āpatti pācittiyassa. Aduṭṭhullaṁ āpattiṁ āroceti, āpatti dukkaṭassa. sya:2.228 Anupasampannassa duṭṭhullaṁ vā aduṭṭhullaṁ vā ajjhācāraṁ āroceti, āpatti dukkaṭassa. Aduṭṭhullāya āpattiyā duṭṭhullāpattisaññī, āpatti dukkaṭassa. Aduṭṭhullāya āpattiyā vematiko, āpatti dukkaṭassa. Aduṭṭhullāya āpattiyā aduṭṭhullāpattisaññī, āpatti dukkaṭassa. Anāpatti— vatthuṁ āroceti no āpattiṁ, āpattiṁ āroceti no vatthuṁ, bhikkhusammutiyā, ummattakassa, ādikammikassāti. Duṭṭhullārocanasikkhāpadaṁ niṭṭhitaṁ navamaṁ.