Theravāda Vinaya Mahāvibhaṅga
id: pli-tv-bu-vb-ss3 VRI: vol 87 สยามรัฐ: vol 1 216 segments
Theravāda Vinaya Mahāvibhaṅga Saṅghādisesakaṇḍa 3. Duṭṭhullavācāsikkhāpada
Tena samayena buddho bhagavā sāvatthiyaṁ viharati jetavane anāthapiṇḍikassa ārāme. sya:1.273 Tena kho pana samayena āyasmā udāyī araññe viharati. Tassāyasmato vihāro abhirūpo hoti dassanīyo pāsādiko. Tena kho pana samayena sambahulā itthiyo ārāmaṁ āgamaṁsu vihārapekkhikāyo. Atha kho tā itthiyo yenāyasmā udāyī tenupasaṅkamiṁsu; upasaṅkamitvā āyasmantaṁ udāyiṁ etadavocuṁ— “icchāma mayaṁ, bhante, ayyassa vihāraṁ pekkhitun”ti. Atha kho āyasmā udāyī tā itthiyo vihāraṁ pekkhāpetvā tāsaṁ itthīnaṁ vaccamaggaṁ passāvamaggaṁ ādissa vaṇṇampi bhaṇati avaṇṇampi bhaṇati yācatipi āyācatipi pucchatipi paṭipucchatipi ācikkhatipi anusāsatipi akkosatipi. Yā tā itthiyo chinnikā dhuttikā ahirikāyo tā āyasmatā udāyinā saddhiṁ uhasantipi ullapantipi ujjagghantipi uppaṇḍentipi. Yā pana tā itthiyo hirimanā tā nikkhamitvā bhikkhū ujjhāpenti— “idaṁ, bhante, nacchannaṁ nappatirūpaṁ. Sāmikenapi mayaṁ evaṁ vuttā na iccheyyāma, kiṁ panāyyena udāyinā”ti. Ye te bhikkhū appicchā …pe… te ujjhāyanti khiyyanti vipācenti— “kathañhi nāma āyasmā udāyī mātugāmaṁ duṭṭhullāhi vācāhi obhāsissatī”ti. Atha kho te bhikkhū āyasmantaṁ udāyiṁ anekapariyāyena vigarahitvā bhagavato etamatthaṁ ārocesuṁ. vri:87.189 Atha kho bhagavā etasmiṁ nidāne etasmiṁ pakaraṇe bhikkhusaṅghaṁ sannipātāpetvā āyasmantaṁ udāyiṁ paṭipucchi— “saccaṁ kira tvaṁ, udāyi, mātugāmaṁ duṭṭhullāhi vācāhi obhāsasī”ti? “Saccaṁ, bhagavā”ti. Vigarahi buddho bhagavā— “ananucchavikaṁ, moghapurisa, ananulomikaṁ appatirūpaṁ assāmaṇakaṁ akappiyaṁ akaraṇīyaṁ. Kathañhi nāma tvaṁ, moghapurisa, mātugāmaṁ duṭṭhullāhi vācāhi obhāsissasi. Nanu mayā, moghapurisa, anekapariyāyena virāgāya dhammo desito no sarāgāya …pe… kāmapariḷāhānaṁ vūpasamo akkhāto. Netaṁ, moghapurisa, appasannānaṁ vā pasādāya …pe… evañca pana, bhikkhave, imaṁ sikkhāpadaṁ uddiseyyātha— “Yo pana bhikkhu otiṇṇo vipariṇatena cittena mātugāmaṁ duṭṭhullāhi vācāhi obhāseyya yathā taṁ yuvā yuvatiṁ methunupasaṁhitāhi, saṅghādiseso”ti.
Yo panāti yo yādiso …pe… bhikkhūti …pe… ayaṁ imasmiṁ atthe adhippeto bhikkhūti. Otiṇṇo nāma sāratto apekkhavā paṭibaddhacitto. Vipariṇatanti rattampi cittaṁ vipariṇataṁ, duṭṭhampi cittaṁ vipariṇataṁ mūḷhampi cittaṁ vipariṇataṁ. Api ca rattaṁ cittaṁ imasmiṁ atthe adhippetaṁ vipariṇatanti. Mātugāmo nāma sya:1.275 manussitthī, na yakkhī, na petī, na tiracchānagatā. Viññū paṭibalā subhāsitadubbhāsitaṁ duṭṭhullāduṭṭhullaṁ ājānituṁ. Duṭṭhullā nāma vācā vaccamaggapassāvamaggamethunadhammappaṭisaṁyuttā vācā. Obhāseyyāti ajjhācāro vuccati. Yathā taṁ yuvā yuvatinti daharo dahariṁ, taruṇo taruṇiṁ, kāmabhogī kāmabhoginiṁ. Methunupasaṁhitāhīti methunadhammappaṭisaṁyuttāhi. Saṅghādisesoti vri:87.190 …pe… tenapi vuccati saṅghādisesoti.
Dve magge ādissa vaṇṇampi bhaṇati, avaṇṇampi bhaṇati, yācatipi, āyācatipi, pucchatipi, paṭipucchatipi, ācikkhatipi, anusāsatipi, akkosatipi. Vaṇṇaṁ bhaṇati nāma dve magge thometi vaṇṇeti pasaṁsati. Avaṇṇaṁ bhaṇati nāma dve magge khuṁseti vambheti garahati. Yācati nāma dehi me, arahasi me dātunti. Āyācati nāma kadā te mātā pasīdissati, kadā te pitā pasīdissati, kadā te devatāyo pasīdissanti, kadā sukhaṇo sulayo sumuhutto bhavissati, kadā te methunaṁ dhammaṁ labhissāmīti. Pucchati nāma kathaṁ tvaṁ sāmikassa desi, kathaṁ jārassa desīti? Paṭipucchati nāma evaṁ kira tvaṁ sāmikassa desi, evaṁ jārassa desīti. Ācikkhati nāma puṭṭho bhaṇati— “evaṁ dehi. Evaṁ dentā sāmikassa piyā bhavissati manāpā cā”ti. Anusāsati nāma apuṭṭho bhaṇati— “evaṁ dehi. Evaṁ dentā sāmikassa piyā bhavissati manāpā cā”ti. Akkosati nāma sya:1.276 animittāsi, nimittamattāsi, alohitāsi, dhuvalohitāsi, dhuvacoḷāsi, paggharantīsi, sikharaṇīsi, itthipaṇḍakāsi, vepurisikāsi, sambhinnāsi, ubhatobyañjanāsīti. Itthī ca hoti itthisaññī sāratto ca. vri:87.191 · sya:1.277 Bhikkhu ca naṁ itthiyā vaccamaggaṁ passāvamaggaṁ ādissa vaṇṇampi bhaṇati avaṇṇampi bhaṇati yācatipi āyācatipi pucchatipi paṭipucchatipi ācikkhatipi anusāsatipi akkosatipi, āpatti saṅghādisesassa. …pe…. Dve itthiyo dvinnaṁ itthīnaṁ itthisaññī sāratto ca. sya:1.278 Bhikkhu ca naṁ dvinnaṁ itthīnaṁ vaccamaggaṁ passāvamaggaṁ ādissa vaṇṇampi bhaṇati avaṇṇampi bhaṇati …pe… akkosatipi, āpatti dvinnaṁ saṅghādisesānaṁ. …pe… Itthī ca paṇḍako ca ubhinnaṁ itthisaññī sāratto ca. sya:1.280 Bhikkhu ca naṁ ubhinnaṁ vaccamaggaṁ passāvamaggaṁ ādissa vaṇṇampi bhaṇati avaṇṇampi bhaṇati …pe… akkosatipi, āpatti saṅghādisesena dukkaṭassa. …pe… Itthī ca hoti itthisaññī sāratto ca. Bhikkhu ca naṁ itthiyā vaccamaggaṁ passāvamaggaṁ ṭhapetvā adhakkhakaṁ ubbhajāṇumaṇḍalaṁ ādissa vaṇṇampi bhaṇati avaṇṇampi bhaṇati …pe… akkosatipi, āpatti thullaccayassa …pe…. Dve itthiyo dvinnaṁ itthīnaṁ itthisaññī sāratto ca. Bhikkhu ca naṁ dvinnaṁ itthīnaṁ vaccamaggaṁ passāvamaggaṁ ṭhapetvā adhakkhakaṁ ubbhajāṇumaṇḍalaṁ ādissa vaṇṇampi bhaṇati avaṇṇampi bhaṇati …pe… akkosatipi, āpatti dvinnaṁ thullaccayānaṁ …pe…. Itthī ca paṇḍako ca ubhinnaṁ itthisaññī sāratto ca. Bhikkhu ca naṁ ubhinnaṁ vaccamaggaṁ passāvamaggaṁ ṭhapetvā adhakkhakaṁ ubbhajāṇumaṇḍalaṁ ādissa vaṇṇampi bhaṇati avaṇṇampi bhaṇati …pe… akkosatipi, āpatti thullaccayena dukkaṭassa …pe…. Itthī ca hoti itthisaññī sāratto ca. sya:1.281 Bhikkhu ca naṁ itthiyā ubbhakkhakaṁ adhojāṇumaṇḍalaṁ ādissa vaṇṇampi bhaṇati avaṇṇampi bhaṇati …pe… akkosatipi, āpatti dukkaṭassa …pe…. Dve itthiyo dvinnaṁ itthīnaṁ itthisaññī sāratto ca. vri:87.192 Bhikkhu ca naṁ dvinnaṁ itthīnaṁ ubbhakkhakaṁ adhojāṇumaṇḍalaṁ ādissa vaṇṇampi bhaṇati avaṇṇampi bhaṇati …pe… akkosatipi, āpatti dvinnaṁ dukkaṭānaṁ …pe…. Itthī ca paṇḍako ca ubhinnaṁ itthisaññī sāratto ca. Bhikkhu ca naṁ ubhinnaṁ ubbhakkhakaṁ adhojāṇumaṇḍalaṁ ādissa vaṇṇampi bhaṇati avaṇṇampi bhaṇati …pe… akkosatipi, āpatti dvinnaṁ dukkaṭānaṁ …pe…. Itthī ca hoti itthisaññī sāratto ca. Bhikkhu ca naṁ itthiyā kāyapaṭibaddhaṁ ādissa vaṇṇampi bhaṇati avaṇṇampi bhaṇati …pe… akkosatipi, āpatti dukkaṭassa …pe…. Dve itthiyo dvinnaṁ itthīnaṁ itthisaññī sāratto ca. Bhikkhu ca naṁ dvinnaṁ itthīnaṁ kāyapaṭibaddhaṁ ādissa vaṇṇampi bhaṇati avaṇṇampi bhaṇati …pe… akkosatipi, āpatti dvinnaṁ dukkaṭānaṁ …pe…. Itthī ca paṇḍako ca ubhinnaṁ itthisaññī sāratto ca. sya:1.282 Bhikkhu ca naṁ ubhinnaṁ kāyapaṭibaddhaṁ ādissa vaṇṇampi bhaṇati avaṇṇampi bhaṇati …pe… akkosatipi, āpatti dvinnaṁ dukkaṭānaṁ …pe…. Anāpatti— atthapurekkhārassa, dhammapurekkhārassa, anusāsanipurekkhārassa, ummattakassa, ādikammikassāti. 3.1. Vinītavatthuuddānagāthā Lohitaṁ kakkasākiṇṇaṁ, kharaṁ dīghañca vāpitaṁ; Kacci saṁsīdati maggo, saddhā dānena kammunāti.
3.2. Vinītavatthu Tena kho pana samayena aññatarā itthī navarattaṁ kambalaṁ pārutā hoti. vri:87.193 Aññataro bhikkhu sāratto taṁ itthiṁ etadavoca— “lohitaṁ kho te, bhaginī”ti. Sā na paṭivijāni. “Āmāyya, navaratto kambalo”ti. Tassa kukkuccaṁ ahosi “bhagavatā sikkhāpadaṁ paññattaṁ, kacci nu kho ahaṁ saṅghādisesaṁ āpattiṁ āpanno”ti? Bhagavato etamatthaṁ ārocesi. “Anāpatti, bhikkhu, saṅghādisesassa; āpatti dukkaṭassā”ti. Tena kho pana samayena aññatarā itthī kharakambalaṁ pārutā hoti. Aññataro bhikkhu sāratto taṁ itthiṁ etadavoca— “kakkasalomaṁ kho te, bhaginī”ti. Sā na paṭivijāni. “Āmāyya, kharakambalo”ti. Tassa kukkuccaṁ ahosi …pe… “anāpatti, bhikkhu, saṅghādisesassa; āpatti dukkaṭassā”ti. Tena kho pana samayena aññatarā itthī navāvutaṁ kambalaṁ pārutā hoti. sya:1.283 Aññataro bhikkhu sāratto taṁ itthiṁ etadavoca— “ākiṇṇalomaṁ kho te, bhaginī”ti. Sā na paṭivijāni. “Āmāyya, navāvuto kambalo”ti. Tassa kukkuccaṁ ahosi …pe… “anāpatti, bhikkhu, saṅghādisesassa; āpatti dukkaṭassā”ti. Tena kho pana samayena aññatarā itthī kharakambalakaṁ pārutā hoti. Aññataro bhikkhu sāratto taṁ itthiṁ etadavoca— “kharalomaṁ kho te, bhaginī”ti. Sā na paṭivijāni. “Āmāyya, kharakambalako”ti. Tassa kukkuccaṁ ahosi …pe… “anāpatti, bhikkhu, saṅghādisesassa; āpatti dukkaṭassā”ti. Tena kho pana samayena aññatarā itthī pāvāraṁ pārutā hoti. Aññataro bhikkhu sāratto taṁ itthiṁ etadavoca— “dīghalomaṁ kho te, bhaginī”ti. Sā na paṭivijāni. “Āmāyya, pāvāro”ti. Tassa kukkuccaṁ ahosi …pe… “anāpatti, bhikkhu, saṅghādisesassa; āpatti dukkaṭassā”ti. Tena kho pana samayena aññatarā itthī khettaṁ vapāpetvā āgacchati. vri:87.194 Aññataro bhikkhu sāratto taṁ itthiṁ etadavoca— “vāpitaṁ kho te, bhaginī”ti? Sā na paṭivijāni. “Āmāyya, no ca kho paṭivuttan”ti. Tassa kukkuccaṁ ahosi …pe… “anāpatti, bhikkhu, saṅghādisesassa; āpatti dukkaṭassā”ti. Tena kho pana samayena aññataro bhikkhu paribbājikaṁ paṭipathe passitvā sāratto taṁ paribbājikaṁ etadavoca— sya:1.284 “kacci, bhagini, maggo saṁsīdatī”ti? Sā na paṭivijāni. “Āma, bhikkhu, paṭipajjissasī”ti. Tassa kukkuccaṁ ahosi …pe… “anāpatti, bhikkhu, saṅghādisesassa; āpatti thullaccayassā”ti. Tena kho pana samayena aññataro bhikkhu sāratto aññataraṁ itthiṁ etadavoca— “saddhāsi tvaṁ, bhagini. Api ca yaṁ sāmikassa desi taṁ nāmhākaṁ desī”ti. “Kiṁ, bhante”ti? “Methunadhamman”ti. Tassa kukkuccaṁ ahosi …pe… “āpattiṁ tvaṁ, bhikkhu, āpanno saṅghādisesan”ti. Tena kho pana samayena aññataro bhikkhu sāratto aññataraṁ itthiṁ etadavoca— “saddhāsi tvaṁ, bhagini. Api ca yaṁ aggadānaṁ taṁ nāmhākaṁ desī”ti. “Kiṁ, bhante, aggadānan”ti? “Methunadhamman”ti. Tassa kukkuccaṁ ahosi …pe… “āpattiṁ tvaṁ, bhikkhu, āpanno saṅghādisesan”ti. Tena kho pana samayena aññatarā itthī kammaṁ karoti. sya:1.285 Aññataro bhikkhu sāratto taṁ itthiṁ etadavoca— “tiṭṭha, bhagini, ahaṁ karissāmī”ti …pe… nisīda, bhagini, ahaṁ karissāmī”ti …pe… nipajja, bhagini, ahaṁ karissāmī”ti. Sā na paṭivijāni. Tassa kukkuccaṁ ahosi …pe… “anāpatti, bhikkhu, saṅghādisesassa; āpatti dukkaṭassā”ti. Duṭṭhullavācāsikkhāpadaṁ niṭṭhitaṁ tatiyaṁ.